Kognitiivis-integratiivinen lyhytterapiakoulutus (30 op) Jyväskylän kesäyliopisto

Koulutuksen kuvaus

Koulutuksessa perehdytään kognitiivisen lyhytterapian perusmenetelmiin ja vahvistetaan opiskelijan osaamista kohdata potilaita lyhyissä kontakteissa kognitiivisen psykoterapian tekniikoita ja menetelmiä hyödyntäen. Koulutuksen viitekehys on kognitiivis-integratiivinen, ja siinä hyödynnetään nykyaikaisten lyhytterapiaviitekehysten vaikuttavia työmuotoja.

Koulutuksessa opiskelija oppii toteuttamaan kognitiivista lyhytterapiaa eri diagnoositaustaisten potilaiden kanssa. Refleksiivisen oppimisprosessin ansiosta eri pohjakoulutuksen omaavat opiskelijat saavat valmiudet integroida koulutuksen oppeja nimenomaisesti omaan työhönsä.

Valviran nimikesuojaamien yksilöpsykoterapeuttien on mahdollisuus hakea Kelasta lisämerkintää kognitiiviseen suuntaukseen.

Kohderyhmä

Koulutus on sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja ohjausalan ammatillista täydennyskoulutusta, jossa taustakoulutusvaatimuksena on em. alojen vähintään 120 op:n soveltuva peruskoulutus.

Koulutus soveltuu mm. sairaanhoitajille, psykologeille, lääkäreille, sosiaalityöntekijöille, erityisopettajille, sosionomeille ja Valviran nimikesuojaamille yksilöpsykoterapeuteille, jotka haluavat täydentää kognitiivisen suuntauksen lisämerkinnän Kelassa.

Toisen terapiasuuntauksen lisääminen terapeutin tietoihin edellyttää vähintään 30 opintopisteen laajuista koulutusta kyseiseen terapiasuuntaukseen. Ks. Kelan ohje: Psykoterapeutin pätevyysvaatimukset, kohta 3, sivu 6. "Toisen terapiasuuntauksen lisääminen psykoterapeutin tietoihin edellyttää vähintään 30 op. koulutusta kyseiseen terapiasuuntaukseen. Uudella suuntauksella ei ole vaikutusta psykoterapeutille vahvistettuihin terapiamuotoihin (yksilöpsykoterapia, ryhmäterapia, perheterapia, paripsykoterapia, kuvataidepsykoterapia ja nuorten musiikkiterapia)."

Keskeiset sisällöt

• Kognitiivisen psykoterapian perusteorian ja keskeisten tekniikoiden esittely
• Tavoitteellinen työskentely, fokusointi ja motivaatiotekijöiden huomiointi lyhytterapiassa
• Terapeuttinen vuorovaikutus ja luottamuksen rakentaminen
• Masennuksen hoito kognitiivisen lyhytterapian keinoin karttatyöskentelyä hyödyntäen
• Kognitiivisen lyhytterapian metodit kriiseissä ja traumoissa
• Kognitiivisen lyhytterapian metodit ahdistuksen, paniikin ja sosiaalisten tilanteiden pelon hoitamisessa
• Seksuaalisuuden ja sukupuolisuuden monimuotoisuus kognitiivisessa lyhytterapiassa
• Altistushoito
• Skeematerapian perusteet
• KKT (kognitiivinen käyttäytymisterapia) ja HOT (hyväksymis- ja omistautumisterapia)
• Mindfulness kognitiivisen lyhytterapian tukena

Osaamistavoitteet

Koulutuksen hyväksytysti suorittanut opiskelija ymmärtää kognitiivisen psykoterapian peruskäsitteistön ja hallitsee keskeisimmät työmenetelmät ja tekniikat. Opiskelija osaa soveltaa menetelmiä ja tekniikoita omassa työssään sekä ymmärtää myös niiden käyttämisen oikea-aikaisuuden ja käyttörajoitukset.

Koulutuksen suoritettuaan opiskelija osaa

• tunnistaa identiteettiin kytkeytyviä haitallisia uskomuksia.
• nimetä kognitiivisen terapian keskeisiä tekniikoita, käyttöalueita, mahdollisuuksia, rajoja ja haasteita.
• huolehtia lyhytterapiassa tavoitteellisesta ja asiakaslähtöisestä prosessista.
• käyttää kognitiivisia tekniikoita asiakkaan ahdistuksen ja paniikin hallitsemiseksi.
• käyttää hyväksyvän havainnoinnin ja arvotyöskentelyn tekniikoita.
• visualisoida karttatyöskentelyn keskeisimmät sisällöt asiakaslähtöisesti.
• soveltaa kognitiivisia metodeja, validointia ja maadoittamista kriisi- ja traumakontekstissa.
• soveltaa rentoutustekniikoita ja mindfulness-tekniikoita rauhoittaakseen asiakkaan mielentilan.
• suunnitella ja toteuttaa altistustekniikoiden eri variaatioita asiakaslähtöisesti.
• ottaa puheeksi kognitiivisia ja emotionaalisia malleja, jotka vaikuttavat ajatteleluun, tunteisiin ja käyttäytymiseen.
• keskustella sukupuolisuuden teemoista luontevasti.
• huomioida asiakkaan motivaatioon liittyviä tekijöitä ja edistää asiakkaan myönteistä muutosprosessia.
• huomioida ja kunnioittaa asiakkaan sukupuoli- ja seksuaali-vähemmistöjen kokemuksia terapiaprosessin aikana.
• auttaa asiakasta muotoilemaan omia merkityksellisiä tavoitteitaan.
• kannustaa uusien käyttäytymismallien omaksumiseen.
• työstää asiakkaan skeemoja joustavammiksi ja terveyttä edistävämmiksi.
• vahvistaa asiakkaan itsetunnon kehittymistä.
• reflektoida tunneälyn elementtejä.
• luoda turvallisen tilan, jossa asiakkaan on mahdollista avautua hänelle tärkeistä asioista.
• luoda turvallisen ja rennon psyykkisen tilan koko terapiaprosessiin.
• edistää asiakkaan kykyä tunnistaa, ilmaista ja johtaa omia tunteitaan.
• edistää asiakkaan itsetuntemusta ja reflektiokykyä sekä tietoisuutta omista tarpeista, toiveista ja peloista.

Aikataulu ja toteutus

Koulutus järjestetään 29.4.2027–7.4.2028 etäopetuksena Zoomissa.

Koulutuspäivät ovat klo 9.00–16.00 sisältäen 60 min lounastauon sekä 15 min kahvitauot aamu- ja iltapäivällä.

Koulutuspäivät

Vuosi 2027
29.4.2027
8.6.2027
23.8.2027
14.9.2027
15.10.2027
18.11.2027
19.11.2027

Vuosi 2028
27.1.2028
17.2.2028
15.3.2028
7.4.2028

Työnohjaus

Työnohjauspäivissä jokainen osallistuu yhteen 1,5 tunnin tapaamiseen.

Vuoden 2027 työnohjauspäivät:
7.6.2027
3.9.2027
4.10.2027
5.11.2027
10.12.2027

Vuoden 2028 työnohjauspäivät:
13.1.2028
10.2.2028
2.3.2028

Koulutuksen rakenne

Koulutukseen sisältyy 11 koulutuspäivää verkkovälitteisesti ja 8 x 1,5 h työnohjausta verkossa toteutettuna. Lisäksi koulutukseen kuuluu itsenäisiä harjoituksia, asiakastyöskentelyä, vertaisryhmätyöskentelyä koulutuspäivien väleissä sekä kirjallisia välitehtäviä, opinnäytetyö ja kehittämistehtävä.

Koulutuksen laajuus 30 opintopistettä sisältää:

• 11 koulutuspäivää + välityöskentely ja -tehtävät
• opinnäytetyö (terapia-alan tietopainotteinen kirjallinen työ)
• soveltava oman työn kehittämishanke
• asiakastyö (30 h, vähintään 4 eri asiakasta) ja siihen liittyvä litterointi, oppimisanalyysi ja reflektio
• pienryhmätyönohjaus (8 x 1,5 h)
• vertaisryhmätapaamiset (9 x 2 h)
• syventävä kirjallisuus (8 kirjaa)

Pienet muutokset koulutusrakenteissa ovat mahdollisia jatkuvan kehittämistyön edistämiseksi.

Opiskelijoiden käytössä on sähköinen Moodle-oppimisalusta. Oppimisalustalle tallennetaan opiskelijoiden kirjalliset työt ja reflektiot sekä jaetaan koulutuksessa käytetty oppimateriaali.

Osaamisen arviointi

Opiskelijan osaaminen arvioidaan asteikolla hyväksytty / hylätty. Koulutus on suoritettu hyväksytysti, kun opiskelijan osaaminen voidaan koulutuksen päätyttyä arvioida vähintään koulutuksen osaamistavoitteiden tasoiseksi.

Osaamisen arviointi perustuu kirjallisiin välitehtäviin, paritutorointityöskentelyyn, vertaisryhmätyöskentelyyn, työnohjauksessa asiakastyöskentelyn raportointiin/dokumentointiin, videoituun asiakastyöskentelyyn, koulutuspäiviin osallistumiseen, opinnäytetyöhön ja kehittämistehtävään.

Koulutuksen hyväksytty suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista (100 % suoritusvelvollisuus) sekä kaikkien vaadittavien suoritteiden hyväksyttyä arviointia.

Opiskelijan osaamisen hyväksytystä arvioinnista tallennetaan merkintä Opetushallituksen ylläpitämään Koski-tietovarantoon, mikäli opiskelija näin haluaa. Opiskelijalle suoritustieto näkyy Oma Opintopolku -palvelussa. Tällöin koulutuksessa hankittu osaaminen on tunnistettavissa ja tunnustettavissa esimerkiksi myöhemmissä opinnoissa ja työelämässä. Opiskelijalta kysytään koulutuksen alkuvaiheessa suostumus suoritustietojen kirjaamisesta palveluun.

Koulutuksen saa myös kirjallisen suoritustodistuksen.

Arviointitavat

• Kirjalliset reflektiot palautetaan sähköiseen oppimisympäristöön, jossa paritutor kommentoi jokaista reflektiota. Suoritukset merkitään opintokorttiin, jonka allekirjoittavat sekä opiskelija itse että paritutor.
• Vertaisryhmätapaamisista tehdään erillinen muistio, johon kirjataan tapaamisen keskeisimmät oivallukset ja läsnäolijat. Muistio palautetaan sähköiseen oppimisympäristöön.
• Työnohjaaja tarkastaa jokaisen työnohjauksen alussa asiakastyön raportoinnin ja dokumentoinnin ja hyväksyy tunnit tuntiseurantaan. Dokumentaatio tulee tehdä erilliselle kognitiivisen viitekehyksen raportointilomakkeelle, johon merkitään käytetyt lyhytterapian menetelmät ja perustellaan niiden sopivuus ko. asiakkaalle. Vähintään 1 asiakastapaaminen nauhoitetaan, litteroidaan, analysoidaan erillisohjeen mukaisesti ja tuodaan työnohjaukseen. Työnohjaaja hyväksyy nauhoitetyöskentelyn.
• Koulutuksen pääkouluttaja arvioi opinnäytetyöt asteikolla hyväksytty/hylätty. Opinnäytetyön hyväksyttyyn suoritukseen kuuluu sen soveltava esittäminen seminaarijaksolla.
• Seminaarijaksoilla tarkistetaan läsnäolijat ja merkitään kirjanpitoon.

Arviointikriteerit

• Opiskelija osaa osoittaa perehtyneisyytensä kognitiivisen lyhytterapian tietoperustaan.
• Opiskelija osaa käyttää työtehtävissään kognitiivisen psykoterapia-alan käsitteitä asiantuntevasti ja johdonmukaisesti.
• Opiskelija osaa toimia erilaisissa lyhytterapian ammatillisissa tilanteissa.
• Opiskelija osaa käyttää kognitiivisessa psykoterapiassa opittuja prosesseja, työmenetelmiä ja välineitä toiminnassaan tarkoituksenmukaisesti.
• Opiskelija osaa havainnoida ja kuvata omaa ja toisten toimintaa sekä toiminnan vaikutuksia.
• Opiskelija osaa käyttää palautetietoa lyhytterapiaosaamisen kehittämiseen.
• Opiskelija osaa toimia tarkoituksenmukaisesti erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa.
• Opiskelija osaa toimia lyhytterapia-alan eettisen ohjeiston mukaisesti.
• Opiskelija osaa toimia hyvien tapojen ja ryhmän pelisääntöjen mukaan.

Kirjallisuus

• Karila ym. (2020). Kognitiivinen psykoterapia. Duodecim. (640 sivua)
• Ruutu & Putkisaari. (2022). Toipumisorientaatio ja ratkaisukeskeisyys lyhytpsykoterapiassa. Duodecim. (234 sivua)
• Kanninen & Uusitalo-Arola. (2015). Lyhytterapeuttinen työote. PS-kustannus. (383 sivua)
• Young ym. (2022). Skeematerapia Edita. (601 sivua)
• Pietikäinen. (2024). Kohti taitavaa HOT-työskentelyä. Duodecim. (331 sivua)
• Meunier. (2023). Mielen jumeista joustavuuteen. Otava. (184 sivua)
• Eronen ym. (2022). Mikä psykoterapiassa auttaa. Edita Oppiminen. (372 sivua)
• Turpeinen ym. (2016). Terapiasuhteessa olemisen taito. Sanoma Pro. (303 sivua)
  Julkaisu: Hyvää elämää vaikeina aikoina

Kouluttajat

Pääkouluttaja

Niina Nurmela
VTT
Psykoterapeutti (ratkaisukeskeinen ja kognitiivinen)
Sosiaalityöntekijä
Työnohjaaja

Niina on perehtynyt myös psykofyysiseen pykoterapiaan, mindfulness-ohjaukseen sekä EMDR-terapiaan laajasti. Asiakastyön lisäksi Niina on työskennellyt yliopisto-opettajana ja ohjannut asiakastyötä moniammatillisella opetusklinikalla.

Ryhmän työnohjaaja

Sari Hietala
TtM, Perhe- ja paripsykoterapeutti (Kela, Valvira)
Kognitiivis-analyyttinen psykoterapeutti (Kela, Valvira)
EMDR-terapeutti
Työnohjaaja (STOry)
Johdon työnohjaaja ja Coach Master-CSLE®
Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS)
Kliininen seksologi (NACS)
Authorized Sexuality Educator and Sexual Health Promoter (NACS)

Koulutusjohtaja

Sirkku Ruutu
Psykologi, PsM
Opettaja, KM
Vaativan erityistason psykoterapeutti, ratkaisukeskeinen (VET, Valvira, Kela)
Kognitiivinen lyhytterapeutti (Kela)
Master Certified Coach, ICF, MCC
Johdon ja esimiesten työnohjaaja ja työnohjaajakouluttaja (STOry, MIF)
Tietokirjailija (Talentum, Duodecim), 5 vuorovaikutusta käsittelevää tietokirjaa
Toimitusjohtaja, Siria Koulutus- ja kehittämiskeskus Oy

Muut asiantuntijakouluttajat

Hilkka Putkisaari
KM, opettaja
Sosionomi ja kuvataideterapeutti (AMK)
Ratkaisukeskeinen kouluttajapsykoterapeutti (VET)
Taidepsykoterapeutti
Kognitiivinen lyhytterapeutti
Kliininen seksologi (NACS)
Johdon työnohjaaja Master-CSLE (STOry, JoTo ry)
Tietokirjailija