Usein kysytyt kysymykset lyhytterapeutti SIRIA.pdf

Tästä linkistä löydät usein kysytyt kysymykset ja vastaukset. 

Lyhytterapeuttikoulutukseen liittyviä kysymyksiä

Usein kysytyt kysymykset "Lyhytterapeuttikoulutus" 

Nuorille suunnattuja voimavarakeskeisiä tehtäviä (Sirkku Ruutu)

Pieni hyvinvoinnin työkirja SIRKKU RUUTU.pdf

 Tästä linkistä työkirjaan, ole hyvä!

Nuorille suunnattuja voimavarakeskeisiä menetelmiä

Pieni hyvinvoinnin työkirja nuorille (Sirkku Ruutu)

Liisa Love kertoo matkastaan ratkaisukeskeiseksi lyhytterapeutiksi.

Lue koko juttu yleltä: https://yle.fi/uutiset/3-11854978

Työnohjaajista haetaan nyt apua eläinlääkäreiden uupumukseen:

Siriasta valmistuneet työnohjaajat tekevät uraauurtavaa työtä eläinlääkärien jaksamisen edistämiseksi

salutogeenisyys, ratkaisukeskeisyys, varhainen tuki, psykososiaalinen tuki, lyhytterapeutti, lyhytterapeutit, toipumiskeskeisyys, ennaltaehkäisevyys

Suomalaisesta hyvinvointivaltiosta puuttuu kokonaan matalan kynnyksen psykososiaaliset palvelut, vaikka juuri ne olisivat ennaltaehkäiseviä, vaikuttavia ja kustannustehokkaita interventioita oikea-aikaisesti toteutettuina.  Jokaisella kuuluisi olla subjektiivinen oikeus käyttää yhteiskunnan tukemana vähintään 20 kerran lyhytterapeuttinen jakso elämän käänne- tai kriisitilanteissa.

Suomalaisesta hyvinvointivaltiosta puuttuu kokonaan matalan kynnyksen psykososiaaliset palvelut, vaikka juuri ne olisivat ennaltaehkäiseviä, vaikuttavia ja kustannustehokkaita interventioita oikea-aikaisesti toteutettuina.  Jokaisella kuuluisi olla subjektiivinen oikeus käyttää yhteiskunnan tukemana 20 kerran lyhytterapeuttinen jakso elämän käänne- tai kriisitilanteissa. Lyhytterapeuttisen osaamisen hyödyntämisen kautta saavutettaisiin: 

-       Oikea-aikaisesti ja preventiivisesti kohdennettu tuki

-       Yksilöllisesti tarkennetut psykososiaaliset interventiot

-       Asuinpaikasta ja tuloista riippumaton saatavuus 

-      Ennaltaehkäisevyys ja välitön reagointi ongelmiin

Näin lopetettaisiin turha lääkärien pullonkaulana toimiminen ja diagnoosikeskeisyydestä siirryttäisiin oikea-aikaiseen ja asiakaslähtöiseen tukimalliin. Ongelmakeskeisyyden tilalle tulisi toipumis- ja ratkaisukeskeinen salutogeeninen malli. Samalla pystyttäisiin hyödyntämään tehokkaammin digitaalisesti koordinoitua apua, jolloin asuinpaikasta johtuva eriarvoisuus palvelujen saatavuudessa vähenisi.  

Olemassa olevan Kelan kuntoutuspsykoterapian lisäksi on ilmeistä, että Suomeen tarvitaan kevyempi ja kustannustehokkaampi lyhytterapian palvelujärjestelmä, jota on mahdollista hyödyntää välittömästi mielenterveyden horjumisen ensioireisiin tai akuutteihin kriiseihin ilman psykiatrista diagnoosia tai ilman erikoissairaanhoidon lähetettä. Nykyisin ihmiset jonottavat kuukausia pidempiin kuntoutuspsykoterapioihin, kun oikea-aikaisesti kohdennettu psykososiaalinen tuki riittäisi monesti palauttamaan ihmisen toimintakyvyn. Jonottamisessa ongelmat ehtivät kroonistua, jolloin jälkikäteinen hoito on kallista ja byrokraattista. 

Psykoterapeutiksi kouluttautuminen on taloudellisesti mahdotonta suurimmalle osalle alalle haluavista (opiskelija joutuu kustantamaan koko opiskelunsa itse eikä saa vähentää verotuksessaan kertyneitä koulutuskuluja, joita kertyy viitekehyksestä riippuen 25 000 - 50 000 euroa). 

Vuodesta 2016 Kesäyliopistot ovat laajasti eri puolella Suomea (mm. Turku, Tampere, Kouvola, Jyväskylä, Imatra, Helsinki, Seinäjoki, Kokkola, Kajaani, Lappeenranta, Vaasa) kouluttaneet lyhytterapeutteja 2-vuotisessa Sirian koulutusohjelmassa (50 op), jossa pääkouluttajina toimivat erityistason psykoterapeutit. Koulutus on suunnattu ammatillisena täydennyskoulutuksena terveydenhuollon, sosiaalialan ja kasvatus- ja opetusalan ammattihenkilöille. Opiskelijoiden ja valmistuneiden lyhytterapeuttien kokemukset työskentelyn vaikuttavuudesta ovat olleet heidän asiakkailleen ratkaisevia toipumisen ja hyvinvoinnin edistämisen kannalta. Tämän työtavan tarpeellisuus yhteiskunnassamme näkyy lyhytterapeuttikoulutusten opiskelijamäärien jatkuvana lisääntymisenä, mikä on merkki siitä, että mielenterveysalan ammattilaiset tarvitsevat lisää  eteenpäin suuntaavia ja toipumista edistäviä lyhytterapeuttisia metodeja. Lyhytterapeuttinen osaaminen on erityistä eikä sitä automaattisesti opeteta varsinaisissa Valviran hyväksymissä psykoterapiakoulutuksissa, jotka keskittyvät Kelan tukemaan pidempään kuntoutuspsykoterapiaan. Mielenterveyspulmien alati kasvavassa tilanteessa on kuitenkin järjetöntä tarjota kaikille pitkää psykoterapiaa, kun tunnetusti lyhyempikin jo auttaa hyvin monia. 

Ratkaisukeskeinen lyhytterapia on luonteeltaan moniammatillista yhteistyötä korostavaa, ennaltaehkäisevää, pragmaattista ja pureutuu täsmällisesti ja fokusoidusti siihen, mihin asiakas hakee tai tarvitsee apua. Se tarjoaa ketterää ja käytännönläheistä vuorovaikutuksellisen kohtaamisen tukea kustannustehokkaasti. Ratkaisukeskeiset lyhytterapeutit ovat tottuneita tutkimaan omaa työotettaan jatkuvasti ja kehittämään sitä yhteistyössä muiden ammattilaisten ja asiakkaiden kanssa vastaten siihen tarpeeseen, jota muuttuvat palveluntarpeet vaativat. Työote on ketterä ja huomioi asiakkaan tarpeet joustavasti eikä pakota asiakasta hänelle vieraaseen muottiin. Ratkaisukeskeistä työotetta voidaan soveltaa kaikissa vuorovaikutusammateissa. Siten ratkaisukeskeisen lyhytterapian kohtaamisen menetelmät ovat avain professiokeskeisten siilojen purkamiseen ja aidon yhteistyön avaamiseen, jossa asiakas on keskiössä.  

Ratkaisukeskeisen lyhytterapian taustalla on ajatus, että tuki tulee kohdistaa oikea-aikaisesti ja oikealla voluumilla oikeille ihmisille. Siten kaikille ei tarjota samaa Kelan tukemaa pitkää kuntoutuspsykoterapiaa, vaan ensin kokeillaan matalan kynnyksen psykososiaalisia tukimuotoja. Olemassa olevia itseapuvälineitä kehitetään, lyhytterapiaa saa etäyhteyden kautta, hyödynnetään digitaalisaatiota ja edistetään siten paikasta ja ajankohdasta riippumatonta tukea. Mikäli lyhytterapia ei ole riittävä työmuoto, asiakkaat ohjataan erikoissairaanhoitoon ja pidempien psykoterapioiden piiriin jo olemassa olevan Kela-järjestelmän kautta. Kokemukset ovat lupaavia ja aiempi tieteellinen tutkimus puoltaa lyhytterapian käyttöä systemaattisesti ensimmäisenä interventiona (lähde Olavi Lindfors, Helsingin psykoterapiatutkimus). 

Siria Koulutus- ja kehittämiskeskus Oy toteuttaa lyhytterapeuttikoulutuksia yhteistyössä suomalaisten kesäyliopistojen kanssa ympäri maata. Voit varata itsellesi ajan lyhytterapian ammattilaiselle www.siria.fi 

Suomalaisesta hyvinvointivaltiosta puuttuu kokonaan matalan kynnyksen psykososiaaliset palvelut, vaikka juuri ne olisivat ennaltaehkäiseviä, vaikuttavia ja kustannustehokkaita interventioita oikea-aikaisesti toteutettuina.  Jokaisella kuuluisi olla subjektiivinen oikeus käyttää yhteiskunnan tukemana 20 kerran lyhytterapeuttinen jakso elämän käänne- tai kriisitilanteissa.

Ratkaisuja terapiatakuun ja soteuudistuksen toteuttamiseen lyhytterapian keinoin

Tästä linkin takaa löytyvästä dokumentista löydät Sirian valmentajien yhteystiedot. 

Tämän linkin takaa löydät kuvia nuottivalmennuksen ympäristöistä ja työtavoista. 

Meillä valmentajat tapaavat joustavasti nuorelle sopivassa ympäristössä. Se voi olla rauhallinen työtila, jossa voi puhua luottamuksellisesti ja rauhassa. Tai valmentajamme voivat käydä luonnossa nuoren kanssa: lenkkipolulla, rannalla, puistoissa, retkellä tms. Monilla valmentajillamme on myös terapialemmikkejä, joita voidaan haluttaessa ottaa mukaan. Kaikki nuottivalmentajamme ovat myös ratkaisukeskeisiä lyhytterapeutteja. Monilla valmentajillamme on myös erityisosaamista nepsy-valmennuksesta. 

Miten ja missä ympäristöissä Sirian nuottivalmentajat toimivat

Siria sertifioitu lyhytterapeutti eettiset säännöt

Nämä eettiset säännöt koskevat kaikkia Siria sertifioituja lyhytterapeutteja. Siria sertifioitu lyhytterapeutti on käynyt 2-vuotisen lyhytterapeuttikoulutuksen. Siria sertifioiduksi lyhytterapeutiksi itseään kutsuva sitoutuu noudattamaan alla kirjattuja periaatteita asianmukaisesti kaikessa omassa toiminnassaan lyhytterapeuttina. 

Eettisten sääntöjen tarkoitus on varmistaa lyhytterapeutteina toimivien ammattimaisuus ja uskottavuus. 

1.    Annan taustastani ja koulutuksesta oikean kuvan. Kerron avoimesti, että lyhytterapia on lähtökohtaisesti matalan kynnyksen psykososiaalinen palvelu, ei Valviran valvoma terveydenhuollon hoitomuoto. 

2.    Pidän salassa asiakkaalta saamani tiedon, mikäli laki ei muuta edellytä. 

3.    Toteutan yleisiä tietosuojamääräyksiä. Sitoudun noudattamaan henkilötietoihin ja viestintään sovellettavia lakeja. En säilytä asiakkaan tietoja, kun lyhytterapiaprosessimme on ohi. 

4.    Selvitän asiakkaalle oman roolini ja vastuuni ja hänen roolinsa ja vastuunsa. Asiakas on vastuussa omasta toiminnastaan ja terapeutti on vastuussa asiakkaan hyvinvointiprosessin ohjaamisesta.   

5.    Käytän omaa terapeutin valtaani eettisesti. Jos kohtaan eturistiriitoja, otan ne asiakkaan kanssa puheeksi. 

6.    Mikäli huomaan, että asiakas hyötyisi toisesta työmuodosta enemmän, ohjaan hänet sellaisen tukimuodon piiriin, enkä pidä asiakkaistani kiinni saadakseni siitä yksinomaan omaa (taloudellista tai henkistä) etua.

7.    Kunnioitan asiakkaan itsemääräämisoikeutta päättää lyhytterapia missä tahansa vaiheessa hänen niin halutessaan. 

8.    Kohtelen kaikkia asiakasryhmiä tasa-arvoisesti. Vaalin kaikkien ihmisarvoa sukupuoleen, ikään, sukupuoli-identiteettiin, uskontoon, vammaan, kulttuuriin tai etniseen taustaan katsomatta.   

9.    En ryhdy minkäänlaisiin seksuaalisiin tai romanttisiin suhteisiin asiakkaideni kanssa. Huomioin asialliset läheisyyteen ja fyysiseen koskemattomuuteen liittyvät säännöt lyhytterapeuttina toimiessani.

Vastuu omaa ammattikuntaa kohtaan (muut lyhytterapeutit)

10. Annan realistisen kuvan osaamisestani, pätevyyteni tasosta, asiantuntemuksestani, kokemuksestani, koulutuksestani ja sertifioinneistani. En hämärrä tarkoituksellisesti ammatillista kenttää tai markkinoi osaamistani väärin tai epäeettisin perustein.

11. Viestin ja edistän asiakkaiden ja muiden alalla toimivien tietoisuutta näistä eettisistä säännöistä ja vastuista. 

12. Sitoudun kehittämään itseäni jatkuvasti lyhytterapeuttina ja edistän ammatillista kasvuani elinikäisen oppimisen periaatteella. 

13. Huolehdin omasta jaksamisestani käymällä työnohjauksessa, keskustelemalla vertaislyhytterapeuttien kanssa ja pitäen työkuormani kohtuullisena, jotta pystyn olemaan aidosti läsnä asiakkailleni. 

14. Osaan hankkia itselleni apua, jos sitä tarvitsen. Otan vastaan palautetta kollegoiltani, jos he ovat huolestuneita jaksamisestani. Haen tarvittaessa asiantuntija-apua. 

Siria sertifioitujen lyhytterapeuttien eettinen lupaus

”Hyväksyn edellä mainitut eettiset säännöt ja velvoitteet ja lupaan kunnioittaa niitä suhteessa asiakkaisiini, toimeksiantajiini ja kollegoihini.”

Siria sertifioitujen lyhytterapeuttien eettiset säännöt

ratkaisukeskeisyys,  lyhytterapeutti, lyhytterapeutit

Lyhytterapeuteilta talkooapua koronan aiheuttamassa poikkeustilanteessa

Haluamme yhteisvastuullisesti edistää suomalaisten hyvinvointia ja jaksamista pitkittyneen ja väsyttävän korona-ajan keskellä. Poikkeustilanne on lisännyt matalan kynnyksen psykososiaalisen avun tarvetta ja uutisoidaan, että pahin voi olla vielä edessä. Näin ollen haluamme ennaltaehkäisevästi olla ammattimaisena tukena, jotta ihmiset voisivat saada matalan kynnyksen keskusteluapua.  Vaalimme yhteistä toiveikkuutta, että tästä selvitään yhteistyöllä ja yhteisöllisyydellä.

Lyhytterapia on tavoitteellista ja asiakaslähtöistä työskentelyä, jossa edistetään konkreettisesti asiakkaan toimijuutta. Siinä hyödynnetään voimavaralähtöisesti asiakkaan oma oivaltaminen, kyvykkyys ja onnistumiskokemukset, jotta hänen vahvuutensa tulevat hyödynnettyä hyvinvoinnin edistäjänä. Voimavarakeskeinen lähestymistapa edistää ihmisten resilienssikyvykkyyttä ja selviytymistä haastavissa elämäntilanteissa. 

Ratkaisukeskeinen lyhytterapia on pragmaattista ja pureutuu täsmällisesti ja fokusoidusti siihen, mihin asiakas hakee tai tarvitsee apua. Se tarjoaa ketterää ja käytännönläheistä vuorovaikutuksellisen kohtaamisen tukea. Parhaiten se soveltuu lieviin mielenterveyden ongelmiin, akuutteihin kriiseihin ja elämänhallintapulmiin. Lyhytterapeutit ohjaavat asiakkaansa varsinaiseen psykoterapiaan, mikäli havaitaan hoidollista erityistarvetta. 

Sirian ja kesäyliopistojen yhteistyössä järjestämästä ratkaisukeskeisen lyhytterapian koulutuksesta on valmistumassa ja valmistunut jo iso joukko eettisesti toimivia psykososiaalisen tuen ammattilaisia. Nyt heistä moni on valmis antamaan omaa aikaansa yhteisen hyvän saavuttamiseksi. Kukin on valmis tukemaan kanssaihmisiä pro bono –mentaliteetilla (ilmaiseksi) 1-10 kerran prosessina, joka tapahtuu etäyhteyksien kautta.  Pro bono –tukea tarjottiin jo kevään 2020 aikana. Nyt loppuvuodesta tarve on edelleen olemassa tilanteen pitkittymisen johdosta, joten avaamme pro bono –mahdollisuuden uudelleen. Keskustelut ovat luottamuksellisia. Siria ei kerää mitään tietoja asiakkaista ja lyhytterapeutti hävittää asiakkaan yhteystiedot sovitusti, kun prosessi on ohi. 

Sirian ratkaisukeskeinen lyhytterapeuttikoulutus on 50 opintopisteen kaksivuotinen koulutus, jota järjestetään yhteistyössä eri kesäyliopistojen kanssa. Se on täydennyskoulutusta sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja ohjausalan ammattihenkilöille. Lyhytterapeutit työskentelevät voimavarakeskeisesti lievien mielenterveyden pulmien ja akuuttien kriisien kohdatessa. Jos henkilöllä on vakava tai kroonistunut mielenterveyden ongelma, kannattaa hakeutua erikoissairaanhoidon piiriin. Lyhyt esittelyvideo työtavasta: https://www.youtube.com/watch?v=9b_ktJHf4WA

Palvelu tapahtuu yleensä etäyhteydellä ja on asiakkaalle täysin ilmaista. Varaamalla ajan asiakas sitoutuu omalta osaltaan seuraaviin ehtoihin: 

"Ymmärrän, että lyhytterapia ei ole terveydenhuollon hoidollista psykoterapiaa eikä lyhytterapeutti anna oikeudellista tai taloudellista neuvontaa. Minä kannan kaiken vastuun toimenpiteistä, joihin ryhdyn lyhytterapian seurauksena, eikä Siriaa tai lyhytterapeuttia voida pitää vastuussa mistään asiakkaan toiminnasta tai toimimatta jättämisestä. Sitoudun myös seuraaviin kohtiin:

·       Valmistaudun tapaamiseen siten, että mielessäni on jokin minua aidosti pohdituttava teema ja kannan vastuun itselleni tärkeiden asioiden esiin tuomisesta. 

·       Minulla on oikeus päättää tapaamiset, milloin tahansa. 

·       Sitoudun olemaan läsnä ja aikataulussa kaikissa varatuissa keskusteluissa.

·       Tiedostan että olen täysin vastuussa omasta toiminnastani. 

·       Tiedostan että minun ei tarvitse keskustella mistään, mistä en mielelläni halua keskustella. 

·       Suostun ilmoittamaan vähintään 24 tuntia aiemmin, mikäli tapaamisen ajankohtaa tarvitsee siirtää.

·       Keskustelut ovat luottamuksellisia, mutta ymmärrän, että mikäli lain määrittämänä lyhytterapeutin on otettava yhteyttä viranomaisiin, hän joutuu sen tekemään."

TÄÄLTÄ LÖYDÄT TALKOOAPUA TARJOAVAT LYHYTTERAPEUTTIMME. Ota yhteyttä!

Sirian lyhytterapeutit tarjoavat talkootyönä psykososiaalista matalan kynnyksen ilmaista keskusteluapua pitkittyneessä koronatilanteessa.

Ilmaista matalan kynnyksen psykososiaalista tukea lyhytterapian ammattilaisilta 

Ongelmien ratkaisemisesta ratkaisujen rakentamiseen. Ratkaisukeskeisyys, asiakaslähtöisyys, lyhytterapia

HENKILÖKOHTAINEN LYHYTTERAPEUTIN IDENTITEETIN REFLEKTIO, Anu Hakala

Nostan tässä reflektiossa esiin ne keskeiset teemat, jotka ratkaisukeskeiseksi lyhytterapeutiksi kasvun aikana ovat nousseet esiin ja joiden kanssa olen työskennellyt – ja työskentelen: näkökulman muuttamisen vaikeuden ja oman vaativuuden työstämisen. 

”Ratkaisukeskeinen terapia on niin yksinkertaista – ja niin pahuksen vaikeaa”  (Korman, 2006).

Ongelmien ratkaisemisesta ratkaisujen rakentamiseen. Niin helpon kuuloista, muttei ollenkaan helppoa opetella muuttamaan vakiintunutta tapaa työskennellä aivan toisenlaiseksi. Olen työssäni, työyhteisössäni, omaksunut ongelmien ratkaisemiseen perustuvan näkökulman, joka rakentuu vahvasti lääketieteelliselle ajattelutavalle ”diagnoosin kautta hoitoon”; ongelmia laajasti kartoittavan, virheisiin keskittyvän, syitä hakevan, yhden totuuden etsimiseen tähtäävän työskentelymallin. Tähän nojaavat ammattihenkilöiden avuksi terveydenhuollossa rakennetut haastattelurungotkin. Teoriassa näiden kahden lähestymistavan eron – ja saavutettavien hyötyjen- ymmärtäminen on ihan helppoa ja hyvin innostavaa, mutta käytännössä muutos on ”kuin vaihtaisi oikeakätisyydestä vasenkätisyyteen” – vaatii paljon kovaa työtä, virheiden ja erehtymisten kestämistä, ei-toimineita yrityksiä…ja kokemuksen oman työtavan erilaisuudesta työyhteisön keskellä. 

Jotenkin jo sain langan päästä kiinni ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, onnistuin haastamaan vakiintuneita tapojani tehdä työtä ja hyväksymään uuden työtapani erilaisuutta työyhteisössäni. Sitten puolivälissä opintojani työpaikkani vaihtui. Olin yhtäkkiä aivan uuden edessä: ainoana ammattiryhmäni edustajana uudessa työyhteisössä aloittamassa tehtävää, jota kukaan ei aiemmin ollut tehnyt – kehittämässä jotain, mitä ei ollut edes olemassa. Mukanani työskentelyote, jota oli vaikeaa sovittaa työyhteisössä vallalla olevaan ongelmien ratkaisemiseen keskittyvään työskentelyotteeseen.

Tämä vuosi on ollut haastava monin tavoin. Kerta toisensa jälkeen olen kirkastanut omia arvojani – mikä on minulle tärkeää työssä, miten haluan työtäni tehdä, minkä näen oikeasti vievän asioita eteenpäin. Olen kuitenkin liukunut takaisin ongelmalähtöiseen ajattelutapaan, sillä kaiken kaaoksen keskellä on ollut niin paljon turvallisempaa pysytellä valmiissa, omaksutuissa haastattelurungossa kuin heittäytyä ”ei-tietämisen” näkökulman varaan. Sinnikkäällä yrittämisellä olen palaamassa siihen, mistä lähes vuosi sitten lähdin: jatkamaan työtäni ratkaisukeskeisellä otteella vähitellen, ollen itselleni armollinen ja antamalla kasvulleni aikaa. En vielä ”elä ja hengitä” uuden työskentelytavan filosofiaa, mutta uskon vaiheittain omaksuvani sitä. 

Omat kiintymyssuhteeni ovat olleet turvattomia. Olen tullut hyväksytyksi ansaitsemalla sen, suorittamalla riittävän hyvin, olemalla aiheuttamatta päänvaivaa vanhemmilleni, olemalla näkymätön. Koen, että olen nyt aikuisena edelleen etäinen vuorovaikutuksessa, ”yksin selviytyjä”, ”pärjääjä”, vaikkakin läheisten ihmissuhteitten kautta olen saanut runsaasti korjaavia kokemuksia. Toisaalta omat haasteeni ja haavoittuvuuteni ovat saaneet aikaan kiinnostuksen mielenterveyden edistämistä kohtaan ja omat korjaavat kokemukseni rohkaisevat siihen, että aina on mahdollisuus kasvuun ja ehyempään elämään. 

Yksin selviytymisen rinnalla vaativuus on ollut läsnä: toisaalta eteenpäin vievä moottori, toisaalta kuluttava ja uuvuttava; ”mikään ei riitä”, ”aina voisi tehdä paremmin”. Vaativuuteen liittyy kontrolli, suunnittelu, aikatauluttaminen, työlistat…Toisaalta hyvä organisointi ja järjestelmällisyys helpottavat elämää, mutta toisaalta kontrolli on turvaverkko ja suoja – ja vankila. Se estää olemasta rento, tuo joustamattomuutta, pelkoa siitä, ettei homma pysy hanskassa, haittaa vaihtoehtojen näkemistä, epäilee, voisiko sittenkin tehdä toisin. Turvallisempaa olisi hiihtää samaa latua, vaikka sama maisema kyllästyttääkin. 

Terapiasuhteeseen asettuvana terapeuttina näen haasteena kontrollin, joka vie asiakkaalta tilaa, ei annakaan mahdollisuutta erilaisille vaihtoehdoille, pyrkii ohjailemaan prosessia eteenpäin eikä anna sen edetä pakottomasti, koska pelkää, ettei prosessi ”pysy hallinnassa”. Miten sellainen rento, tutkiva vuorovaikutus mahtaa onnistua näistä lähtökohdista käsin? Tätä olen tällä matkallani pohtinut paljon ja huomaan sen linkittyvän edelliseen teemaan: olisi niin paljon turvallisempaa ja kontrolloidumpaa pysytellä ongelmalähtöisessä lähestymistavassa, jossa langat ovat tiukasti omissa käsissä. 

Toisaalta minulla on herkkyyteni. Uskon aistivani myös sen, että ohjailen liikaa- nyt, kun olen alkanut sitä pohtia – että tämä voi olla oppimisprosessi, jossa joutuu itseään haastamaan koko ajan. Ei ehkä tule valmiiksi, mutta voi kehittyä. Olen tosissani opetellut tilan antamista asiakkaalle – kuuntelen, ihmettelen, suostun siihen, ettei ole valmista vastausta.  Yhdessä etsimistä, yhdessä ihmettelemisen tilaan asettumista, asiakkaan näkemistä oman elämänsä asiantuntijana ja itseäni prosessin asiantuntijana. Olen uskaltautunut ottamaan vastaan palautetta - asiakkaan, vertaisryhmäläisen, työnohjaajan - ja muuttamaan toimintatapojani sen mukaan. Positiivisen palautteen vastaanottaminen tuntuu vaikealta edelleen. 

Vaativuudesta poispäin kulkeminen puoli vuosisataa kestäneen matkan jälkeen ei ole ollut helppoa eikä suoraviivaista, eikä näytä ihan heti tulevan valmiiksi.  Kuitenkin olen kiitollinen oivallettuani, että toisinkin voi elää – rennommalla otteella, eikä mitään pahaa näytä tapahtuneen. Vahvuutenani ja kasvualustanani tässä on toiminut pysähtymisen taito - hetkestä ja pienistä asioista nauttimisen taito, luonnon ihmeiden ihmettely, musiikin kauneus, kahvin tuoksu, sateen ropina, tuuli poskilla. 

Itsemyötätunnon kasvattamisesta olen saanut apua sekä vaativuuden työstämiseen että omasta jaksamisesta huolehtimiseen. Itsemyötätuntoharjoitukset ovat auttaneet minua hyväksymään vaikeita elämäntapahtumia, tuoneet enemmän sovintoa menneisyyden kanssa; enemmän levollisuutta ja rauhaa. Tykästyin myös tunnelukkoteoriaan ja olen käyttänyt Tunne lukkosi- kirjan harjoituksia apunani. Olen alkanut tietoisesti kiinnittää huomiota omaan palautumiseen, arjen yksinkertaisiin perusasioihin, riittävään uneen, liikkumiseen ja ulkoiluun, säännölliseen ja monipuoliseen ravitsemukseen, työn tauotukseen ja vapaa-aikaan.  Olen opettelemassa ajan varaamista kalenterista ”mukavaan tekemiseen” (vaativuus sanoo sitä ”turhaksi”). Olemme puolison kanssa sopineet säännöllisestä parisuhdeajasta, jolloin mennään teatteriin, konserttiin, elokuviin, museoon, kahville – tai näin korona-aikana luontokävelylle. Olen opetellut laittamaan jalkakylvyn silloin, kun en ansaitse sitä tai lukemaan Kodin Kuvalehteä sohvalla, vaikka olisi ”miljoona” hyödyllisempää asiaa hoidettavana. Aluksi olen näissä hetkissä ”rentoutunut” kuin tulisilla hiilillä…

Matkalla vaativuudesta poispäin ovat auttaneet myös tietoisuustaidot yhdistettynä kehollisuuteen. Suuri oivallukseni oli se, että keho on läsnä tässä ja nyt – ja tunteet tapahtuvat tässä ja nyt, jolloin harjoittamalla kehotietoisuutta voi syventää kehon ja mielen välistä yhteyttä ja löytää parempaa ymmärrystä käsitellä omaa kehomieltä. Olen aika alussa vasta, mutta huomaan kehollisten työkalujen olevan minulle hyödyllisiä, tuovan lisää rentoutta elämään ja sitä kautta hyvinvointia, joka toivottavasti kantaa hyvää hedelmää myös asiakassuhteissa. 

Oppimismatka on kesken ja keskeneräiseksi se jää, vaikka koulutus loppuukin ja ”valmistutaan”. Siinäkin on hyväksymisen paikka – että on lupa jatkaa keskeneräisenä, oppia lisää, vahvistua, erehtyäkin. Hyvin kiitollinen olen, että lähdin tälle matkalle, jolla olen joutunut itseäni haastamaan. 

Kirjoitus on Sirian lyhytterapeuttiopiskelijan, Anu Hakalan, reflektio omasta ammatillisesta kasvustaan, haasteistaan ja onnistumisistaan. 

Aidon asiakaslähtöisyyden dilemma: Miten kasvaa ratkaisukeskeiseksi lyhytterapeutiksi ongelmakyllästeisessä systeemissä

Ajankohtaista